maanantai 22. elokuuta 2016

Jäidenlähtö

 
Kesälomakausi alkoi toukokuussa ja meikäläinen kiiruhti heti viikon lomalle. Auton nokka suunnattiin kohti pohjoista vapun tienoilla. Etelä-Suomessa oli jo lähes kesä, pohjoiseenkin luvattiin hyvää keliä. Ja sitä saatiinkin koko viikon ajan. Aurinko paistoi, välillä oli lähes hellettä!

Koirat ovat tottuneita meidän samaan ajoreittiin Kemijärvelle, niinpä ne tunnistavat vakitaukopaikat matkan varrelta. Kun auton peräluukku avautuu, niin hetken ne näyttävät miettivän, että tjaa, missäs sitä nyt ollaan. Sitten syttyy lamppu ja kumpainenkin muistaa, mihin suuntaan lähdetään pissalenkille.

Tornionjoki ja jäidenlähtö

Kemijärvellä oltiin muutama päivä ja sitten koiramatkalaiset taas autoon ja kohti Pelloa koirakaverin luokse. Upea päivä, aurinko heloitti siniseltä taivaalta ja Tornionjoki paljastui jäiden alta. En ole ikinä ennen nähnyt, kun jäämassat lähtevät liikkeelle. Uskomattoman hieno näky! Koirien kanssa käppäiltiin pitkin joenrantaa ja ihaltiin sillalta tätä luonnonnäytelmää. Ruottiin asti ei kävelty, 
eläimelliset passit olivat kotona.








 
Ennen paluuta Kemijärvelle, otettiin vielä kunnon peuhut Lulun pihalla. Kun eihän sitä tiedä, koska taas nähdään!

 

Kemijoella

Seuraavana päivänä päästiin ihmettelemään Kemijoen kuoriutumista jäistä. Nyt kuultiin myös ääntä, kun jäälautat ryskyivät kohti rautatiesillan pilareita. Olo oli epätodellinen, ihan kuin olisi ollut jossain todella kaukana!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti