tiistai 9. toukokuuta 2017

Periksi ei anneta

Meinaan yöpakkaset enkä minä! Lopetin mukamas jo hiihtokauden, mutta mitä vielä! Yöpakkaset tuli takaisin ja talvea riittää. Kemijärven kaupunki ystävällisesti pitää Peurakankaan latuverkkoa kunnossa niin kauan kuin tätä talvista keliä piisaa. Tosi hieno homma! Ei katsota vain kalenterista, että nyt loppui talvi vaan eletään kelien mukaan.

Mikäs tässä olisi hiihdellessä!

Hiihdettävästä ladusta huolimatta, minä se olen täysin hurahtanut liukulumikenkiin, joten liu'uttelen omia latujani pitkin maastoja.

Ihan supersuosikit!

...mutta omia latuja kuljen.

Peurakankaan ympäristö on vallan mainiota maastoa OACeille. Löytyy pikku nyppylää, pusikkoa, aukeaa suota ja sitä latua. Sopivan vaihtelevaa maastoa aloittelevalle liukukenkäilijälle.

Täällä ei ole mitään, ja on kuitenkin kaikki!

Mä kolmatta linjaa takaisin näin kuljen....

Lumi on kyllä jo aika likaista mettässä, mutta aukeammilla paikoilla roskista ei ole haittaa. Mietin meinaan, näinkö kaikki lika jää OACin karvapohjiin...miten ne sitten putsataan... Hmm, täytyy kysyä viisaammilta neuvoa kauden jälkeen. Nyt ei malta miettiä moista!

On se mettässä jo likasta lunta!

Kevään edistymisen huomaa, kun olen käynyt parin päivän aikana samassa paikassa hiihtelemässä. Edellisellä kerralla sujuttelin rohkeasti lammen poikki, mutta tänään kiersin rantoja pitkin. Oli sen verran epäilyttävän näköinen jää. Sitä paitsi lammen rannalta lennähti kolme kuovia ja olin juuri kuullut, että...

Kevään ensimmäiset kuovit havaitaan usein seisoskelemassa jo heikentyneillä järvien jäillä. Vanha kansa tiesi varoittaa: "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle". (yle.fi)

Toissa päivänä lammen jään poikki...

Tänään kiersin suosiolla!

Tosin linnut lensi hiljaa lammen yli...ehkä sanonta ei tässä tilanteessa olisikaan pitänyt paikkaansa...?? No, en todellakaan uskaltanut kokeilla, pelkään muutenkin liikkua jäällä. Paitsi, jos se on puolimetriä paksua!

Nyt, kun juttu lennähti lintuihin, niin onpa västäräkkikin saapunut Kemijärvelle. Ja mitenkäs se olikaan sen kohdalla...västäräkistä vähäsen! Justiinsa joo! Heti, kun ekat linnut näin, niin alkoi lumisade. Mitenköhän tämänkin kaverin on käynyt?

Jeps, västäräkistä vähäsen! Kuinkahan vähän?!?

Palatakseni takaisin hiihtohommiin, niin kausi loppui kyllä koirilta, vaikka emännällä jatkuu. Lumi kantaa aamusta, mutta paikoin vähän heikosti koiraa. Ja lumen pinta on jäinen, niin säästetään tassuja kesän rientoja varten. Yksin kulkiessa ehtii myös paremmin tutkia maastoa ja ihmetellä luontoa.

Paiseita...

Väriläiskä!

Luonnonkaunis tapetti

Lumella voi bongata yllättävän kulkijan ja edessä jököttävä kivi voikin olla jotain muuta...

Minnehän tämäkin on matkalla?

Sehän on...hylje!

Pilvetkin muodostavat mitä mielenkiintoisempia kuvia, kun niitä vain oikein katsoo..

Jonossa, mars!

Jättihiiri matkalla pohjoiseen!

Nyt näyttää kyllä hieman uhkaavalta!

Kotimatkalla näkyi lähestyvä lumisaderintama...taas! Mutta ei se mitään, kausi siis jatkuu!

Sieltä se taas tulee!

Kausi jatkuu!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti