Ihan kuin keväällä, linnut laulaa ja aurinko paistaa lähes siniseltä taivaalta. Pakkaslukemakin on vain -4, ja nyt ollaan vasta helmikuussa. Outoa, mutta en valita!
Eilen olikin varsinainen hiihtopäivä. Kävin ensin Unnan kanssa rauhallisen rinsessamaisen hiihtolenkin jäällä. Edettiin alkuun ihan reippaastikin, sitten ihmeteltiin pilkkijöitä ja mietittiin maailman menoa.
 |
| Hetkinen... |
 |
| Mikäs se siellä on.... |
 |
| Nyt täytyy oikein istahtaa alas ihmettelemään.... |
 |
| Ai, se olikin vain pilkkijä. Mihinkä tässä kiire olisi, valmiissa maailmassa.... |
Kierrettiin pari läheistä saarta ja käännyttiin kotiinpäin. Neiti halusi mennä omia latujaan ja meikä seurasi perässä. Unna tutkaili puskia, pupuko se siellä?
 |
| Onko bulleriinan bylly hieman leveä ;) |
 |
| Taisi mokoma närkästyä huomautuksesta, kun on noin yrmeä ilme... ;) |
Edessä oli upea jälkijono ja johan rinsessa sai vauhtia. Follow the leader, huudahti Unna ja sitten mentiin!
 |
| Follow the leader! |
Jäljityksen jälkeen vein Unnan kotiin ja otin vuorostaan Tilkon hiihtämään. Tämä oli Tilkon kolmas hiihtokeikka ja koko ajan menee paremmin. Ehkä kohta uskallan ottaa molemmat samaan liinaan vetohommiin. Saattaa tosin olla, että löydän itseni Suomulta ennen kuin vauhti pysähtyy ;)
 |
| Mikä ihmeen mummo siellä Tilkon perässä oikein hiihtää?? |
 |
| Baana on meidän! |
 |
| Oli jäällä muitakin liikkujia kuin me |
Mikäpä täällä on ollessa! Onnentunne valtaa mielen näissä maisemissa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti