tiistai 17. syyskuuta 2019

Paluu Karhunkierrokselle

Siitä on jo 15 vuotta, kun olin ensimmäisen kerran Karhunkierroksella. Reitti on jäänyt mieleeni vaativana kivikkopolkuna ja viimeisen päivän vaaranousut tuskaisena loppupinnistyksenä, mikä imi kaikki energiat. Olin ajatellut, että tuolle polulle en enää palaa, mutta toisin kävi.

Lähtöfiilikset

Kaverini oli tulossa helatorstaina pitkän viikonlopun viettoon pohjoiseen ja vaeltamaan teki mieli. Kuinka ollakaan, päädyimme Kuusamoon ja Karhunkierrokselle. Ihan koko reittiä ei suunniteltu kulkevamme, vaan startattiin Ristikalliolta, josta oli Rukalle 71 km. Siihen aika riittäisi eikä päivämatkoista tulisi liian pitkiä. Päivänvaloa touko-kesäkuun vaihteessa riittää toki ympäri vuorokauden, joten päivää pystyi venyttämään pitkälle iltaan.


Ristikallion upeat maisemat / Kuva@Tipi

Reissuun lähtiessä hieman jännäsin, että miten Tilko pärjää...tai enemminkin, että miten minä pärjään remmin päässä...reitin jyrkissä ja kapeissa kivikoissa. Näin reissun jälkeen voin todeta, ettei mitään ongelmaa. Kevyt koira kulki helposti paikasta kuin paikasta ja emäntäkin tuli hyvin remmin jatkeena.

Välillä kuljettiin esteradalla /  Kuva@Tipi

Riippusiltoja Tilko vähän jännitti, mutta meni varoen niistä ilman houkuttelua yli.

Matalana ja tassut leviällä, niin jo pysyy tasapaino
Kiutaköngäs / Kuva@Tipi



Kiutaköngäs

Telttayöt menivät leppoisasti, paitsi että toisena yönä herättiin teltassa aikamoiseen myräkkään ja kuunneltiin puiden huminaa. Mielessä kävi, että mitäs jos ne kaatuu päälle... Aamulla tuuli oli jo tyyntynyt, mutta niin vain se oli yöllä repinyt puita nurin reitille.

Jo päivällä oli melkoinen tuuli

Koti on siellä, missä on hyvä olla

Kokit hommissa / Kuva@Tipi

Illalla uni maittoi


Ja aamusta se oli jo vahdittava telttaa


Vielä vähän matkaa / Kuva@Tipi

Viimeisen päivän kolmen vaaran nousut sujuivat ongelmitta.

Tonne me mennään.... / Kuva@Tipi

Ja tuolta me tultiin!

Reitille oli tehty köysikaiteita ja polkuja oli sorastettu, mikä helpotti kulkua. Ainoastaan Konttaisen nousu oli kuten olin muistanutkin, se mentiin nimensä mukaisesti melkein kontaten ylös.

Köysirata helpotti kulkua / Kuva@Tipi

Kelit suosi, onnellisen kolmikon aikataulu piti ja kaveri ehti kuin ehtikin sunnuntain yöjunaan :)

Team T-Power



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti